Seurakuntasektorin taloudellinen tilanne:
Tilinpäätöstiedot
Jäljempänä olevat taloustiedot perustuvat seurakuntien lähettämiin tilinpäätöstietoihin Kirkkohallitukselle. Tässä seurakunnalla tarkoitetaan seurakuntataloutta eli itsenäistä seurakuntaa ja seurakuntayhtymää. Vuonna 2015 seurakuntatalouksia oli 290. Yhtymään kuulumattomia itsenäisiä seurakuntia on 258, seurakuntayhtymiä 32.
Seuraavassa taulukossa verrataan vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätöksiä.
Seurakunnat saivat verotuloja aikaisempaa enemmän ja ovat onnistuneet alentamaan toiminnan kustannuksia jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2015 toimintakate eli toiminnan tuottojen ja kulujen erotus pieneni 3,2 milj. eurolla.
Toimintatuotot ovat kasvaneet jo useamman vuoden. Vuonna 2015 ne kasvoivat 6,5 milj. euroa, toimintakulut kasvoivat 3,3 milj. euroa. Seurakuntien henkilöstökulut olivat 625 milj. euroa ja myös ne ovat alentuneet kolmatta vuotta peräkkäin.
Verotulojen kehitys
Verotulot kasvoivat 17,8 milj. eurolla (+ 1,8 %). Kirkollisverotuotto kasvoi 9,0 milj. euroa ja osuus yhteisöveron tuotosta 8,8 milj. euroa.
Seuraavassa taulukossa tarkastellaan verotulojen kehitystä vuosina 2006–2016 (elokuu). Mikäli rahanarvon muutos otetaan huomioon, vuoden 2008 verotulot ovat tähän mennessä korkeimmalla tasolla. Kirkollisverotulot 8/2016 olivat hieman suuremmat (+ 0,1 %) kuin vuosi aikaisemmin.
Kunnallisverokertymän muutos kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana oli + 1,1 %. Kirkollisveron ja kunnallisveron veropohja on sama, joten näin suuri ero kertymissä kertoo jäsenten vähenemisen vaikutuksesta tulonmuodostukseen.
Yhteenlasketut vuosikatteet ja tilikauden tulokset
Seurakuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 36 % ja tilikauden tulos 95 % vuoteen 2014 verrattuna.
Osuus yhteisöveron tuotosta
Seurakuntien oikeutta saada osuus yhteisöveron tuotosta on perusteltu hautaustoimen, väestökirjanpitoon liittyvien tehtävien ja kansallisen kulttuuriperinnön hoitokustannuksilla. Vuonna 2015 yhteisöveron tuotto oli 125 milj. euroa. Yhteiskunnallisten tehtävien nettokulut vuonna 2015 olivat yhteensä 140 milj. euroa.
Vuodesta 2016 alkaen seurakunnat eivät enää saa osuutta yhteisöveron tuotosta. Tilalle tuli 114 milj. euron suuruinen valtion rahoitus seurakuntien lakisääteisten tehtävien rahoittamiseksi. Rahoituksen taloudellinen vaikutus on 120 milj. euroa, koska seurakuntien verotuskustannukset alenevat 6 milj. eurolla. Rahoituksesta 107 milj. euroa jaetaan seurakunnille mittarin, euroa/kunnan jäsen, perusteella.
Seurakuntien yhteisövero-osuus poistettiin vuoden 2016 alusta lukien ja kirkolle myönnettiin valtion rahoitusta yhteiskunnallisiin tehtäviin 114 milj. euroa. Valtionavun määrää tarkistetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin muutosta vastaten. Lisäksi seurakuntien verotuskustannuksia alennetaan noin 6 miljoonalla eurolla, koska seurakunnat eivät enää ole yhteisöveron veronsaajia. Muutosta kuvataan tarkemmin jäljempänä.
Negatiiviset vuosikatteet ja tilikauden tulokset
Reilulla puolella seurakunnista (55 % / 159 seurakuntataloutta) talous on tasapainossa tai ylijäämäinen. Neljäsosalla (73 seurakuntataloutta) seurakunnan talous on pääosin tasapainossa.
58 seurakunnan talous on useilla tunnusluvuilla mitattuna vaikeuksissa. Näistä 17:lla on taseeseen kertynyttä alijäämää, 37:llä on negatiivinen vuosikate, 23:n lainakanta on kasvanut ja kaikilla rahoitusvarallisuus on negatiivinen.
Yleinen talouskehitys
Valtiovarainministeriön 15.9.2016 julkaisemassa taloudellisessa katsauksessa todetaan Suomen talouden näkymistä seuraavaa:
Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Myös seuraavina vuosina talouskasvu jää yhden prosentin tuntumaan.
Vaikka tuotannon hintakilpailukyky kohenee ja työttömyys laskee vähitellen, kokonaistuotannon kasvu on kovin hidasta ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Vuonna 2018 BKT on yhä lähes 3 prosenttia ja teollisuustuotanto runsaan viidenneksen alemmalle tasolla kuin vuonna 2008.
Vaikka maailmantalouden ja -kaupan näkymät ovat heikentyneet viime aikoina, useissa Suomen viennille tärkeissä maissa näkymät ovat varsin suotuisat. Suomen vienti kasvaa kuitenkin maailmankauppaa ja vientimarkkinoita hitaammin ja Suomi menettää edelleen osuuttaan kansainvälisessä kaupassa.
Hiljalleen koheneva työllisyys, tulevaisuudenuskon vahvistuminen, alhainen inflaatio ja kilpailukykysopimukseen liittyvät veronalennukset tukevat kulutusta. Vuonna 2018 työttömyysasteen ennustetaan olevan 8,5 prosenttia. Investointien kasvu on laajapohjaista. Erityisesti rakentaminen on hyvässä vauhdissa.
Kilpailukykysopimuksen myötä ansiot nousevat alle prosentin vuonna 2017 ja työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat noin 7 prosenttia. Ennusteen mukaan sopimus parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä selvästi esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Vaikka sopimuksen suotuisat vaikutukset näkyvät taloudessa täydessä mitassaan vasta pidemmällä aikavälillä, alkaa se lisätä työllisyyttä jo ennustejaksolla.
Vaikka Suomen julkisen talouden alijäämä pienenee, julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla. Talouden vaisu kasvu ei tuota tarpeeksi tuloja rahoittamaan julkisia menoja. Menoja kasvattaa erityisesti väestön ikääntyminen. Hallitusten sopeutustoimet pienentävät alijäämää ennustejaksolla.
Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka ylitti EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan viime vuonna. Ennusteen mukaan velkasuhteen kasvu pysähtyy vuosikymmenen lopulla. Velkasuhde uhkaa kuitenkin kääntyä uudelleen kasvuun seuraavalla vuosikymmenellä, koska julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä.