Katsaus nykytilanteeseen ja tulevaan
Hiippakunnan strategian mukaisesti painopistealueina ovat:
-
seurakuntien toimintaedellytysten vahvistaminen: työntekijän hengellisen identiteetin ja työidentiteetin, ykseyden, ammattitaidon, rekrytoinnin, muutosvalmiuden, työyhteisöjen toimivuuden vahvistaminen sekä toivon näkökulman, tulevaisuususkon ylläpitäminen.
-
seurakuntien auttaminen kirkon tehtävän hyvään toteuttamiseen rakennemuutoksissa, kriisitilanteissa, kumppanuus- ja kehittämishankkeissa sekä hallinnossa.
Seurakuntien tilanne hiippakunnan alueella on haastava vanhusvoittoisen väestörakenteen, poismuuton ja kirkosta eroamisen sekä niiden aiheuttamien talousvaikutusten vuoksi.
Henkilöstö: 12 täysipäiväistä ja yksi osa-aikainen työntekijä sekä Mikkelin piiriin kuurojenpappi. Henkilöstön määrään ei ole suunniteltu muutoksia.
Kirkon ja lähetysjärjestöjen sopimus hiippakuntasihteerin (kansainvälinen työ ja lähetys) palkkaamisesta hiippakuntiin päättyy vuoden 2019 lopussa.
Keskeiset tehtävät ja kehityshankkeet vuosina 2017 – 2019
-
Seurakuntien tarkoituksenmukaisen hallinnon ja kestävän talouden tukeminen
-
Seurakuntien tukeminen mielekkäisiin toimintarakenteisiin siirtymisessä
-
Seurakuntien perustehtävälähtöisen toiminnan suunnittelun ja toteutuksen edistäminen
-
Seurakuntien työyhteisöjen toimivuuden edistäminen ja työntekijöiden tukeminen
-
Seurakuntien työntekijöiden ammatillinen täydennyskoulutus
Keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet vuosina 2017
-
Ohjaamme seurakuntia aktiivisesti etsimään ja toteuttamaan perustehtävän, toimintaympäristön muutoksen ja taloudellisen itsekannattavuuden näkökulmasta mielekkäitä rakenneuudistuksia.
- Tarvittaessa tuomiokapituli käyttää aloiteoikeuttaan välttämättömien rakennemuutosten käynnistämiseksi
- Rautjärven ja Ruokolahden seurakuntien yhteistyömalli on ratkaistu
- Puumalan ja Sulkavan seurakuntien toiminnallisen yhteistyön käynnistäminen
- Tohmajärven ja Kiteen seurakuntien tukeminen liitoshankkeessa Joensuun seudun seurakuntien kanssa.
- Tuemme seurakuntien työyhteisöjen toimivuutta, omaehtoista ongelmanratkaisua sekä autamme seurakuntia tarttumaan työyhteisön ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuemme seurakuntien työyhteisöjä muutostilanteissa järjestämällä työyhteisönohjausta.
- Vuoden 2017 alusta yhtenä seurakuntana aloittavan Kotka-Kymin seurakunnan työyhteisön auttaminen prosessikonsultoinnin avulla uuden toimintarakenteen ja -kulttuurin luomisessa
- Vuoden 2017 alusta yhdistyvien Rääkkylän ja Kiteen seurakuntien työyhteisön auttaminen prosessikonsultoinnin avulla uuden toimintarakenteen ja -kulttuurin luomisessa.
- Tuemme rekrytoitumista seurakuntatyöhön pitämällä yhteyttä kirkon virkaan opiskeleviin eri oppilaitoksissa ja järjestämme erityisesti uusille työntekijöille työnohjausta, mentorointia ja vertaisryhmätukea.
- Työelämä- ja kehittämispalveluiden hanke 2017.
- Pidämme yllä seurakuntien työntekijöiden ammatillista osaamista vastaamalla seurakuntien sekä kokonaiskirkon hankkeisiin liittyvään koulutustarpeeseen.
- Kolme papiksi vihittävien ja yksi diakonian virkaan vihittävien ordinaatiovalmennuskokonaisuutta, kaksi pastoraalikurssia ja KirJo 2005 -ohjelman mukainen johtamiskoulutus.
- IV Myö- ja työ päivät Reformaation merkkivuoteen liittyen syyskuussa 2017 huipentavat syksyllä 2016 alkaneen Matkalla armon maahan -hankkeen.
- Kehitämme toimintaamme Kirkon ympäristödiplomin mukaisesti ja tuemme seurakuntia ympäristödiplomin hankkimisessa. Tavoitteena on ympäristödiplomiseurakuntien määrän lisääminen hiippakunnassamme.
Taloussuunnitelma v. 2017 – 2019 erityisperustelut
Talousarviossa on kirkkohallituksesta saadun tiedon mukaisesti huomioitu piispojen palkkausjärjestelmän muutoksen aiheuttama budjettiraamin ylitys.
Talousarvio on laadittu oletuksella, että kirkkohallitus korvaa lähetyksen ja kansainvälisen työn hiippakuntasihteerin tehtävästä aiheutuvat kulut hiippakunnalle täysimääräisesti, kuten kirkkohallitus tehtävää perustettaessa ilmoitti. Kun tehtävä täytettiin Mikkelin hiippakunnassa uudelleen vuonna 2016, määriteltiin kyseisen hiippakuntasihteeri palkkaus alkuperäisen, kirkkohallituksen ilmoittaman vaativuusryhmä 603 mukaisesti. Edellisen työntekijän osalta palkkaus oli 602 mukainen. Henkilöstökulujen lisäksi kirkon ja lähetysjärjestöjen sopimuksen mukaan kirkon keskusrahasto varaa hiippakuntasihteerille noin 20.000 euroa. Talousarviossamme toimintamäärärahaa on varattu noin 19.000 euroa.
Hiippakuntien talousarviomäärärahajaossa kuurojen papin virasta aiheutuvat kulut (henkilöstö- ja toimintakulut) tulee huomioida täysimääräisinä määrärahasta päältä katettavaan erityisosaan. Tuomiokapitulilla ei ole tarkkaa tietoa siitä mikä osa kuurojen papin kuluista on huomioitu vuoden 2017 talousarvioraameja määriteltäessä. Tuomiokapituli pitää mahdollisena, että kuluja ei ole huomioitu täysimääräisesti. Talousarviossamme kuurojen papin kokonaismenot ovat 93.700 euroa.