Katsaus nykytilanteeseen ja toimintaan

Helsingin hiippakunnan toiminta-ajatuksen mukaan tuomiokapituli ja piispan toimisto ovat olemassa seurakuntia varten iloksi ja hyödyksi, jotta kristityn identiteetti vahvistuu, kirkko näkyy ja kuuluu sekä seurakuntien toimintaedellytykset kehittyvät. Tämän mukaisesti Helsingin hiippakunta on myös asettanut tavoitteensa erillisen tuloskortin muodossa, jonka avainmittareiden avulla on mahdollista arvioida tavoitteiden toteutumista vuoden 2018 tilinpäätöksessä.

Seurakuntien toimintaedellytykset kehittyvät, kun kristityn identiteetti vahvistuu ja kirkko näkyy sekä kuuluu. Piispan toimisto ja tuomiokapituli pyrkivät tukemaan seurakuntien työtä eri tavoin vähenevien resurssien todellisuudessa ja vähenevän jäsenkehityksen keskellä. Hiippakunta tukee seurakuntia jakamalla osaamistaan, tukemalla työntekijöitä ja luottamushenkilöitä tehtävissään, olemalla käytettävissä hallinnollisena tukena, järjestämällä koulutusta, olemalla mukana julkisessa keskustelussa sekä sosiaalisessa mediassa. Piispan toimisto tukee seurakuntien yhteistyötä eri kielisten kristittyjen ja heidän edustamiensa yhteisöjen kanssa.

Helsingin hiippakunnan taloutta on pyritty hoitamaan suunnitelmallisesti ja ennakoiden siten, että Helsingin hiippakunnalle myönnetyt kehysvarat ovat riittäneet kattamaan toiminnasta aiheutuvat kulut ja tiedossa olleet säästötarpeet on toteutettu hyvissä ajoin ennakoivasti. Talouden heikentyvät näkymät ovat kuitenkin otettava huomioon talouden suunnittelussa. 

Hiippakuntien rahanjakomalli päivitettiin vastaamaan muuttuneita olosuhteita ensimmäisen kerran vuoden 2016 kehyksessä, minkä johdosta Helsingin hiippakunnan saamaa määrärahaa vähennettiin. Tähän varauduttiin ennakoivasti henkilöstön luonnollisen poistuman myötä, ja Helsingin hiippakunnan työntekijöiden lukumäärä on nyt vakiintunut 11 henkilöön: piispa, piispan erityisavustaja, hiippakuntadekaani, lakimiesasessori, notaari, kolme hiippakuntasihteeriä, kansainvälisen työn sihteeri, talouden ja hallinnon sihteeri sekä toimistosihteeri. Tällä henkilöstömäärällä arvioidaan voitavan turvata Helsingin hiippakunnan piispan toimiston ja tuomiokapitulin toimintaedellytykset.

 

Keskeiset tehtävät ja kehityshankkeet vuosille 2017-2019

Vuodelle 2017 osuu muutama suurempi juhlatapahtuma. Vuosi 2017 on reformaation merkkivuosi, joka näkyy myös hiippakunnan toiminnassa. Vuonna 2017 Suomi täyttää myös 100 vuotta, ja piispa Irja Askola on hallituksen jäsenenä valtioneuvoston asettamassa Suomi 100-hankkeessa. Talousarviossa on varattu erikseen määrärahoja Berliinissä toukokuussa 2017 järjestettäviä kirkkopäiviä varten, johon Helsingin hiippakunnasta osallistutaan laajasti, muun muassa Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien kirkkoherrat, Itä-Uudenmaan kirkkoherroja sekä Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin henkilökunta. Hiippakunnan kirkkoherrojen vuosittainen seminaari supistetaan 2017 yksipäiväiseksi kokoontumiseksi Helsingissä. Siihen varattuja resursseja siirretään Saksan kirkkopäiviin. Samoin piispan toimiston ja tuomiokapitulin vuosittainen kesäretki yhdistyy kirkkopäiviin ja siihen varatut resurssit siirtyvät käytettäväksi Berliinin kirkkopäiviin.

Seurakuntarakenteet itäisellä Uudellamaalla, erityisesti Loviisan ja Porvoon alueiden seurakunnat ja seurakuntayhtymät, ovat parhaillaan rakennemuutosprosessissa, jota tuomiokapituli omalta osaltaan tukee eri tavoin. Rakenneprosessit sekä niiden tukeminen sitovat oletettavasti piispan toimiston henkilöstö- ja taloudellisia resursseja lähivuosien aikana. Tarvittaessa konsultointeihin osoitetaan määrärahoja kirkon keskushallinnon rakennemuutosten tueksi varatuista varoista.

Keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017

1. Hengellinen elämä vahvistuu. Tavoitteena on:

  • Tunnistamme ja arvostamme uskon uusia lähteitä ja ilmaisumuotoja. Tähän tavoitteeseen pyritään kehittämällä moniammatillista työssäoppimista, joka vahvistaa kirkon työntekijän identiteettiä. Sosiaalinen media hengellisen elämän ilmenemispaikkana.
  • Kristityn arki-identiteetin vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään löytämällä ja arvostamalla uskon uusia lähteitä. Rakennamme siltoja niihin ja niiden välille. Käymme uskontodialogia ja kannustamme siihen. Organisoimme kirkon alan oppilaitoksissa hengellisen elämän rakenteita: messuja, hengellisen kasvun ryhmiä, raamattuopetusta ja musiikkiryhmiä.
  • Seurakunnat löytävät yhteyden eri kielisiin kristittyihin ja tekevät yhteistyötä heidän yhteisöjensä kanssa. Kirkostamme tulee monikielinen ja monikulttuurinen jumalanpalvelusyhteisö. Näihin tavoitteisiin pyrimme tukemalla seurakuntia kansainvälisten messujen järjestämisessä sekä kontaktien ja verkostojen luomisessa etnisiin seurakuntiin. Osallistumme Helsingin ekumeeniseen toimikuntaan ja kansalaisjärjestöjen monikulttuurisiin tapahtumiin. Hymnet-projekti http://www.hymnet.fi/.
  • Tuemme seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden identiteettiä kirkon jäsenenä. Tähän tavoitteeseen pyritään piispanmessuilla, vierailuilla, kohtaamisilla ja monivälineisellä mediayhteistyöllä luottamushenkilöiden osaaminen huomioiden. Järjestämme ordinaatio-, orientaatio- ja johtamiskoulutusta.

 

2. Kirkko näkyy ja kuuluu. Tavoitteena on:

  • Kiinnitymme kirkon tavoitemielikuvaan: Rohkea, Ihmiskasvoinen, Pyhä, Intohimoinen. Osallistumme kirkon vahvuudet –ryhmään. Piispan toimiston toiminta- ja asennekulttuurin kehittäminen tavoitemielikuvan suuntaisesti ja toimien rakentaminen tavoitemielikuvan perusteella.
  • Vahvistamme globaalia ajattelua ja edistämme ympäristövastuuta. Tähän tavoitteeseen pyritään olemalla aktiivisesti mukana julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa. Vihapuhe-seminaari sekä teemaseminaarien järjestäminen. Globaalin kristikunnan näkyvä tai symbolinen läsnäolo tilaisuuksissamme.
  • Myönteinen mielikuva kirkosta työpaikkana. Keinoina ovat läsnäolo kirkon alan oppilaitoksissa sekä moniammatillinen yhteistyö oppilaitoksissa.

 

3. Seurakuntien toimintaedellytykset vahvistuvat. Tavoitteena on:

  • Vahvistamme muutosrohkeutta neuvotteluin, yhteydenpidoin, konsultaatioin sekä koulutuksella.
  • Tuemme seurakuntien strategioita omilla koulutuselementeillä. Läsnäolo Vantaan seurakuntien tuotekehittäjä-prosessissa. Kirkko 2020 hankkeet.
  • Tuemme seurakuntien hallintoa neuvonnalla, yhteydenpidolla ja koulutuksella.

Taloussuunnitelman 2017-2019 erityisperustelut

Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlavuosi on vuonna 2019, johon on syytä varata talousarviossa erikseen varoja.

Piispan toimiston koulutustilaan tarvitaan uudenlaisia kevyemmin siirrettäviä huonekaluratkaisuja, jotta koulutustilaa voidaan muunnella kulloistakin koulutusta paremmin vastaavaksi. Tilaratkaisuissa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevaa kalustusta, mutta myös uusia hankintoja tarvitaan samoin kuin ammattitaitoista sisustussuunnittelua. Kirkon keskusrahastosta on tarkoitus anoa varoja tätä tarkoitusta varten vuodelle 2016 tai 2017.

 

Lisätietoja

Helsingin hiippakunta