Kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KRTK) on kirkkohallituksen erillisyksikkö ja sen tehtävänä on toimia ruotsinkielisen työn palvelukeskuksena. Työssä otetaan huomioon suomenruotsalaisen kulttuurin erityispiirteet, jotka vaikuttavat merkittävästi ruotsinkielisellä kirkollisella toimintakentällä.

  • KRTK tuottaa materiaalia ja työkaluja seurakuntien työntekijöille helpottamaan heidän työtään. Ruotsinkielisen työn keskus kerää eri tehtävissä työskentelevät seurakuntien työntekijät yhteisille neuvottelupäiville ja tarjoaa asiantuntemusta kirkon ruotsinkieliseen henkilöstökoulutukseen sekä työhön sosiaalisessa mediassa.

  • KRTK:n tehtäviin kuuluu seurata kirkon toimintaa koskevaa uutta lainsäädäntöä, ottaa se huomioon ja tiedottaa siitä. Lisäksi KRTK pitää yhteyttä pohjoismaisiin sisarkirkkoihin ja tekee aktiivista yhteistyötä yhteiskunnan toimijoiden kanssa, erityisesti Suomen ruotsinkielisillä alueilla.

  • Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksessa on kaksi yksikköä: toiminnallinen yksikkö ja viestintäyksikkö. Keskus tekee tiivistä yhteistyötä Porvoon hiippakunnan kanssa. Toiminnallisen yksikön vastuualueisiin kuuluvat kasvatus ja opetus, kulttuuri, diakonia ja yhteiskuntakysymykset. Yksikössä on myös kaksi papinvirkaa, joiden haltijat työskentelevät kognitiivisesti toimintarajoitteisten ja kuurojen parissa.

  • Viestintäyksikkö vastaa osasta niitä tehtäviä, joita Kirkon tiedotuskeskus hoitaa suomeksi. Viestintäyksikkö tuottaa radiohartauksia, radio- ja televisiojumalanpalveluksia, hoitaa osan kirkon yhteisestä verkkoviestinnästä ja tarjoaa tiedotusvälineille tietoa kirkon toiminnasta ja hallinnosta. Molempien yksiköiden toimintaan kuuluu läsnäolo ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa.

  • Ruotsinkielisen työn keskus toimii nykyisellään hyvin. Keskuksen henkilökunta on pätevää ja motivoitunutta ja työyhteisö on luova ja toimiva. Yhteistyö ruotsinkielisten ja kaksikielisten seurakuntien kanssa sujuu hyvin ja yhteydet kirkon työntekijöiden kesken hoidetaan säännöllisesti eri ammattiryhmille järjestettävien koulutusten ja tapahtumien yhteydessä. Sama koskee yhteistyötä kirkollisten organisaatioiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Ruotsinkielisen työn keskuksen työntekijät kuuluvat kirkkohallituksen alaisuuteen ja he osallistuvat säännöllisesti yhteisiin neuvotteluihin ja hankkeisiin suomenkielisten kollegoidensa kanssa.

  • Talous on suuri haaste tulevaisuudessa. KRTK on noudattanut kirkkohallituksen yleisiä budjettiohjeita, mutta jos lisäleikkauksia joudutaan vielä tekemään, edessä ovat huomattavat toiminnan priorisoinnit. Viestintäyksikkö ei esim. voi täyttää kirkon Ylelle antamaa sitoumusta radioon ja televisioon tuotettavista jumalanpalveluksista ja hartauksista, jos yksikön budjettia leikataan edelleen. Myös toiminnallisen yksikön asema on haavoittuva, koska työnkuvat ovat jo nykyisellään hyvin laajat ja kullakin työalalla on vain yksi työntekijä. Lisäleikkaukset tarkoittavat, että koko tehtäväaluetta ei pystytä hoitamaan, mikä puolestaan asettaa ruotsinkieliset seurakunnat eriarvoiseen asemaan suomenkielisiin seurakuntiin nähden.

  • Lisähaasteen toiminnalle tuovat KRTK:n muita kirkkohallituksen osastoja huomattavasti pienemmät käyttövarat. KRTK on käytännössä riippuvainen vuosittain saamastaan neljästä Porvoon hiippakunnan hiippakuntakolehdista pitääkseen budjettinsa tasapainossa. Toimintaan tarkoitettujen varojen niukkuus rajoittaa mahdollisuuksia uusin panostuksiin ja toiminnan kehittämiseen. Tässä mielessä kirkon ruotsinkielinen työ pitäisi priorisoida, jotta kirkko voisi tarjota myös ruotsinkielisille jäsenilleen ja ruotsinkielisille seurakunnille relevanttia sisältöä, materiaalia ja tukea.

  • KRTK:n tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin yleisesti ottaen hyvät, jos keskus saa pitää nykyisen henkilöstövahvuutensa ja saa lisävaroja toimintaansa. Suhteet kirkkohallituksen muihin osastoihin, ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin seurakuntiin ja muihin yhteistyökumppaneihin ovat hyvät, ja seurakuntien työntekijät osallistuvat ahkerasti KRTK:n järjestämiin koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin.

KRTK:lla on tällä hetkellä 18 työntekijää. Tavoitteena on säilyttää henkilöstövahvuus nykyisellään, mikä on myös edellytys sille, että kirkkohallitus pystyy jatkossakin tarjoamaan ruotsinkielisille seurakunnille ja muille yhteistyökumppaneille ruotsinkielistä palvelua.


Kyrkans central för det svenska arbetet (KCSA) är en specialenhet vid kyrkostyrelsen och verkar som servicecentral för kyrkans svenska verksamhet. KCSA arbetar på ett sätt som beaktar det unika för den finlandssvenska kulturen och som är relevant för det finlandssvenska kyrkliga fältet.

KCSA skapar material och verktyg som hjälper de församlingsanställda i deras arbete. Den svenska centralen samlar olika kategorier av församlingsarbetare till forum (rådplägningsdagar) och bidrar med sakkunskap till kyrkans svenska personalutbildning och arbetet i sociala medier.

Till KCSA:s uppdrag hör att följa med, beakta och informera om ny lagstiftning som berör kyrkans verksamhet. Dessutom står KCSA i växelverkan med de nordiska systerkyrkorna och samarbetar aktivt med samhälleliga aktörer, i synnerhet inom Svenskfinland.

KCSA består av enheterna Kyrkans verksamhet och Kommunikation och har ett nära samarbete med Borgå stift. Enheten för kyrkans verksamhet arbetar med frågor som berör fostran, undervisning, kultur, diakoni och samhälle. Inom enheten finns även två prästtjänster för arbetet bland personer med kognitiv funktionsnedsättning och döva.

Enheten för kommunikation ansvarar för en del av de uppgifter som Kyrkans informationscentral sköter på finska. Den producerar radioandakter, radio- och tv-gudstjänster, sköter en del av kyrkans gemensamma webbkommunikation och erbjuder medierna nyheter om kyrkans verksamhet och förvaltning. Till enheternas gemensamma satsningar hör närvaron och synligheten i sociala medier.

Den svenska centralens verksamhet fungerar väl i dagsläget. Centralen har en kompetent och motiverad personal och arbetsgemenskapen är kreativ och god. Samarbetet med de svenska och tvåspråkiga församlingarna är väl etablerat och kontakterna till kyrkans anställda sköts regelbundet i samband med utbildningar och forum för olika yrkesgrupper. Detsamma gäller samarbetet med kyrkliga organisationer och andra samarbetspartner. Den svenska centralens anställda är integrerade i Kyrkostyrelsen och deltar regelbundet i gemensamma överläggningar och projekt med sina finska kolleger.

Ekonomin är den stora utmaningen inför framtiden. KCSA har följt Kyrkostyrelsens allmänna budgetdirektiv, men om ytterligare nedskärningar måste göras leder det till drastiska prioriteringar i verksamheten. Enheten för kommunikation kan t.ex. inte fylla kyrkans åtagande gentemot Yle om att producera gudstjänster och andakter för radio och TV om ytterligare nedskärningar i enhetens budget görs. Även enheten för kyrkans verksamhet är sårbar eftersom arbetsbilderna redan nu är mycket breda och det finns bara en anställd per arbetsområde. Ytterligare nedskärningar innebär att hela uppgiftsområden inte kan skötas vilket sätter de svenskspråkiga församlingarna i en ojämlik situation gentemot de finskspråkiga.

En annan utmaning är att KCSA:s verksamhetsmedel är avsevärt mindre än inom andra avdelningar i Kyrkostyrelsen. KCSA är de facto beroende av att varje år få fyra stiftskollekter från Borgå stift för att balansera sin budget. Bristen på verksamhetsmedel begränsar möjligheterna till nysatsningar och att utveckla verksamheten. I det här avseendet bör kyrkans svenska arbete prioriteras så att kyrkan också kan erbjuda svenskspråkiga och de svenska församlingarna möjlighet till relevant innehåll, material och stöd.

KCSA:s framtidsutsikter är dock generellt goda ifall centralen kan bibehålla nuvarande personalstyrka och öka verksamhetsmedlen. Förhållandet till Kyrkostyrelsen övriga avdelningar, till de svenska och tvåspråkiga församlingarna och andra samarbetspartner är gott och församlingarnas anställda deltar i hög grad i av KCSA ordnade utbildningar och forum.

KCSA har i dagsläget 18 anställda. Målsättningen är att bibehålla personalstyrkan på denna nivå, vilket också är en förutsättning för att Kyrkostyrelsen skall kunna erbjuda svenskspråkiga församlingar och andra samarbetspartner service på svenska.