Turun arkkihiippakunta

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on Jumalan palvelijoiden palvelija.

1. Tuomiokapituli tukee uskon ja rakkauden toteutumista arkkihiippakunnassa seurakuntien ja seurakuntayhtymien kumppanina.
2. Tuomiokapituli edistää armon, oikeudenmukaisuuden ja elämän mielekkyyden toteutumista kirkossa ja yhteiskunnassa vuorovaikutuksessa arkkihiippakunnan ihmisten kanssa.

Tehtävänsä toteuttamiseksi tuomiokapituli a) ohjaa, neuvoo ja päättää, b) viestii ja c) valmentaa ja tukee.

Tuomiokapitulin toiminta on osa piispan ja arkkipiispan viranhoitoa.

Katsaus nykytilanteeseen ja tulevaan

Kristuksen kirkon elämä toteutuu Turun arkkihiippakunnassa ensinnäkin seurakunnissa, joita on vuoden 2017 alussa 54. Määrä on laskenut seurakuntaliitosten myötä, viimeisimpinä 1.1.2017 lukien toteutuva Eurajoen ja Luvian liitos sekä Pöytyän ja Oripään liitos. Toisekseen keskeisiä tukitoimintoja ja osin seurakuntatyötäkin hoidetaan Naantalissa, Porissa sekä Turussa ja Kaarinassa seurakuntayhtymän toimesta. Kolmantena kirkon elämän tasona on hiippakunnallinen työ, jota toteuttavat piispa ja arkkipiispa, tuomiokapitulin istunto ja henkilöstö sekä hiippakuntavaltuusto ja erilaiset hiippakunnalliset vastuunkantajaryhmät. Kaikilla mainituilla tasoilla kohdataan suoraan tai välillisesti kirkon talouden haasteet sekä ne toiminnalliset muutostarpeet, jotka johtuvat toimintaympäristön katsomuksellisista, kulttuurisista ja yhteiskunnallisista muutoksista. Samalla todellisuutta ovat ne mittavat resurssit ja toimintamahdollisuudet, joita arkkihiippakunnassa yhä on – varsinkin, jos seurakuntien elämää ei nähdä vain työntekijöistä riippuvaisena, vaan lähdetään tietoisesti kehittämään seurakuntalaislähtöistä vastuunkantoa ja yhteisöllisyyttä.

Arkkihiippakunnan henkilöstöön kuuluvat sekä piispa että arkkipiispa. Tuomiokapitulissa piispan alaisuudessa työskentelee tällä hetkellä 14 työntekijää. Heistä yksi on määräaikaisessa virkasuhteessa 31.12.2016 asti ja yhdellä on 80-prosenttinen viranhoitovelvollisuus. Lisäksi arkkipiispalla on käytössään oma kolmen hengen kansliahenkilökuntansa, joka kuuluu kuitenkin kirkkohallituksen henkilöstöön. Viime vuosina toteutettujen virkajärjestelyjen ja rekrytointien myötä tuomiokapitulin henkilöstön määrää, henkilöstörakennetta ja tehtävänkuvia on muokattu varsin merkittävästi. Vuosi 2017 on toteutettavissa hyvin pitkälti nykyisellä henkilöstöllä. Vain määrä- ja osa-aikaisten virkasuhteiden osalta täytyy tehdä tarkempaa harkintaa, miten 1.1.2017 lukien tullaan toimimaan. Lisäksi on todettava, että kansainvälisen työn hiippakuntasihteerin työsuhteen jatkuvuudesta on olennaista saada kokonaiskirkon taholta selvyys hyvissä ajoin ennen kuin nykyinen järjestöpohjainen rahoitusjärjestely päättyy.

Keskeiset tehtävät ja kehityshankkeet vuosina 2017–2019

1. Seurakuntalaisvastuu ja yhteisöllisyys: Seurakuntien ja seurakuntayhtymien tukeminen vapaaehtoisen seurakuntalaisvastuun kehittämisessä ja yhteisöllisyyden rakentamisessa.

2. Kulttuurienvälinen ja missionaarinen kirkko: Uusien toimintatapojen kehittäminen seurakuntien ja seurakuntayhtymien välittäessä evankeliumia ja kantaessa diakonista vastuuta muuttuneessa monikulttuurisessa ja katsomuksellisessa toimintaympäristössä.

3. Muutoksen tuki: Seurakuntien ja seurakuntayhtymien muutosprosessien hallinnollinen ja konsultatiivinen tukeminen sekä toivon luominen.

Keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017

Seurakuntalaisvastuu ja yhteisöllisyys:

• Tuomiokapitulin kehittämistiimi täydentää osaamistaan perehtymällä erilaisiin yhteisöllisyyden ja yhteisönrakentamisen malleihin ja kokeilemalla seurakuntien työntekijöiden valmentamista yhteisönrakentamisen ja seurakuntalaisvastuunkannon ohjaamisen saralla.
• Työntekijöiden valmennuksissa ja työyhteisöjen ja -tiimien kohtaamisissa luodaan edellytyksiä sille, että osallistujat voivat prosessoida muuttuvaa ammatillista rooliaan, jossa korostuu toteuttavan työn ja asiakaspalvelu-tyyppisen työotteen sijasta seurakuntalaisten vastuunkannon mahdollistaminen ja valmentava johtaminen.
• Seurakunnille tarjotaan mahdollisuuksia jumalanpalveluselämän edelleen kehittämiseen yhteisölliseen ja osallistavaan suuntaan toteuttamalla seurakuntien tarpeista nousevia kehittämiskonsultaatioita ja laajentamalla jumalanpalveluselämän kehittäjien ja seurakuntayhteisöjen rakentajien verkostoa.
• Edellä kuvatuissa tavoitteissa liitytään piispainkokouksen esittämiin näkökohtiin: ”Vapaaehtoisten kasvanut rooli seurakuntatyössä on huomioitava tuomiokapitulin toiminnassa. Tuomiokapitulien tulee tukea seurakuntia ja työntekijöitä tässä muutosprosessissa.” (PK 25.1.2016 § 5, liite)

Kulttuurienvälinen ja missionaarinen kirkko:

• Seurakuntia ja seurakuntayhtymiä tuetaan ja kannustetaan liikkeelle laittamissaan hankkeissa, joissa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat tulevat seurakuntaelämässä kohdatuiksi kokonaisvaltaisesti uskon ja rakkauden toteutumisen näkökulmista.

• Kehittämiskonsultaatioita tarjotaan erityisesti sellaisten seurakuntayhteisöjen rakentamisen tueksi, joissa on aidosti tilaa erilaisista kulttuuritaustoista tuleville ja joissa luodaan tietoisesti yhteyttä kantasuomalaisten ja muualta tulleiden välille.

• Yhteiskunnassa esiintyvien rasististen asenteiden tunnistamiseen ja vastustamiseen kiinnitetään kaikessa hiippakunnan toiminnassa ja viestinnässä huomiota. Mikäli rasistisia tai muuten eriarvoistavia asennoitumis- ja toimintatapoja tulee vastaan arkkihiippakunnan seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä, näihin puututaan.

• Seurakuntien työyhteisöille tarjotaan konsultatiivisesti ohjattuja työskentelypäiviä, jossa voidaan seurakuntien tunnistamista tarpeista käsin tukea työyhteisön spiritualiteettia ja/tai keskittyä seurakunnan perustehtävän kokonaisvaltaisen toteutumisen tukemiseen. Osana tällaista työskentelyä voi olla myös sen yhteinen etsintä, millaisia kirkon missiosta nousevia tuoreita lähestymistapoja voisi löytyä kristillisestä uskosta vieraantuneiden suomalaisten kohtaamiseen.

• Luterilaisen kirkkomme identiteetin ja tehtävän tutkimiseen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden myös Reformaation merkkivuosi, jonka päätapahtumat järjestetään 2017 Turussa. Samalla vietetään sekä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa että Suomen evl.lut. kirkon arkkipiispuuden 200-vuotisjuhlaa. Nämä kaikki tapahtumat vaikuttavat olennaisesti hiippakuntamme piispojen ja kapitulihenkilöstön työhön juhlavuoden aikana.

Muutoksen tuki:

• Seurakuntien ja seurakuntayhtymien rakennemuutosprosesseille ja yhteistyöhankkeille annetaan konsultatiivista ja hallinnollista tukea. Tarkoituksena on luoda edellytyksiä mm. vapaaehtoisille seurakuntaliitoksille ja yhtymien kehittämishankkeille sekä uudenlaisten yhteistyörakenteiden syntymiselle, esimerkkeinä keskusrekisterit, yhteiset taloustoimistot ja henkilöstöyhteistyö.

• Seurakuntien ja seurakuntayhtymien johtamisen kehittämiseen – erityisesti muutosjohtamiseen – annetaan koulutuksellista, valmennuksellista, konsultatiivista ja hallinnollista tukea, jonka tulee palvella niin ylintä viranhaltijajohtoa, lähiesimiehiä kuin luottamushenkilöitäkin.

• Tuomiokapitulin edustajat osallistuvat aktiivisesti Sote-uudistuksen edellyttämiin neuvotteluihin ja maakuntayhteyksien rakentamiseen, jotta seurakunnat ja seurakuntayhtymät saavat tarvitsemansa tuen uusien yhteistyösuhteiden ja -sopimusten solmimiselle.

• Edellä kuvatuissa tavoitteissa liitytään piispainkokouksen esittämiin näkökohtiin: ”Tuomiokapitulit ottavat aktiivisemmin vastuuta seurakuntien muutosprosesseista. Hiippakunnille on annettu resursseja tehtävän hoitamiseen. Sen vuoksi niiden tulee käynnistää muutokseen johtavia prosesseja.” (PK 25.1.2016 § 5, liite)

Taloussuunnitelman v. 2017–2019 erityisperustelut

Kirkkohallitus ohjaa vuosina 2016–2018 kullekin tuomiokapitulille 50.000 € määrärahan käytettäväksi kehittämishankkeisiin, jotka liittyvät rakennemuutoksiin ja seurakuntien yhteistyön kehittämiseen. Määräraha mahdollistaa tuomiokapitulin aktiivisemman roolin seurakuntien muutosprosessien tukemisessa. Muutoin tuomiokapituli mitoittaa toimintansa annettujen määrärahakehysten puitteisiin.