Muut avustukset

Lapin turistityöhön esitetään edelleen 105 000 euroa.
Suomessa asuvien ulkomaalaisten parissa tehtävään työhön esitetään 224 000 euroa. Tästä 90 000 euroa esitetään jaettavaksi seuraaville tahoille yleisavustuksina:

Saksalaiselle seurakunnalle (Tyska församlingen i Finland) kuuluva osuus yhteisöveron tuotosta (165 000 euroa) maksettiin kirkon yhteisistä varoista ensimmäisen kerran vuonna 2005. Olaus Petri -seurakunnalle kuuluva osuus yhteisöveron tuotosta (35 000 euroa) maksettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Vuonna 2016 yhteisövero-osuus poistui ja tilalle tuli valtion rahoitus, joka määräytyy euroa/kunnan jäsen perusteella. Seurakunnille jaettava valtion rahoitus on tarkoitettu lähinnä hautaustoimen hoitoon. Saksalaisella seurakunnalla tai Olaus Petri -seurakunnalla ei ole omia hautausmaita.

Vuoden 2016 talousarviossa todettiin, että seurakuntien avustus on jatkossa euroa/seurakunnan jäsen, jolloin saksalaisen seurakunnan osuus vuonna 2017 on 51 000 euroa (2640 jäsentä) ja Olaus Petrin 17 000 euroa (885 jäsentä). Vuonna 2016 avustukset olivat 108 000 euroa ja 26 000 euroa (siirtymäaika).

Sekalaiset avustukset

Jatkuvat

Kirkkotekstiilien konservointilaitos on Turun maakuntamuseon yhteydessä. Toimintaa tuetaan edelleen 17 000 eurolla.
Lakkautettujen seurakuntien keskusarkisto aiheuttaa vuosittain kuluja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalle. Tuki on 3 500 euroa.
Suomen Pipliaseuralle on myönnetty pohjoissaamenkielisen Vanhan testamentin käännöstyöhön tukea vuodesta 1999 alkaen. Vuodelle 2017 esitetään edelleen 45 000 euroa käännöstyöhön ja koko Raamatun viimeistelyä varten. Hankkeen on ilmoitettu päättyvän vuonna 2018.

Määräaikaiset

Ylen ja kirkon virsitallenneprojekti 2014–2017. Yleisradio ja kirkko ovat yhdessä tuottaneet ns. kantanauhoja virsistä, jumalanpalvelusmusiikista sekä muusta kirkollisesta musiikista. Kantanauhat helpottavat merkittävästi hartausohjelmien tuottamista ja kirkon virsien esillä oloa Ylen ohjelmistossa, koska niistä ei pääsääntöisesti koidu tekijänoikeuskuluja. Viimeksi kantanauhoja on tuotettu 2002–2006 projektissa, jossa osa vuonna 1986 valmistuneen kantanauhan virsistä sai rinnakkaisen version ja lisäksi tallennettiin virsikirjan liiteosan lauluja. Kirkolliskokous varasi marraskuussa 2014 uudelle kaksivuotiselle virsitallenneprojektille erillisrahoituksen, vuoden 2015 osuus on 50 000 euroa ja vuoden 2016 osuus 92 000 euroa.

Virsitalleneprojekti on edennyt suunnitelmien mukaan ja vuoden 2016 loppuun menneessä noin 85 % suomenkielisestä ja 70 % ruotsinkielisestä materiaalista on nauhoitettu. Projektin loppuun saattamiseen tarvittaisiin vielä vuoden 2017 aikana 70 000 euroa seuraaviin projektiosiin: a) ne suomenkielisen virsikirjan liiteosan virret, joita ei ole tallennettu vuosina 2015–2016, b) evl.fi-palvelun sähköisen virsikirjan uusi toiminta-alusta sekä siihen liittyvät valmistelevat työt, c) vuonna 2017 nauhoitetaan loput ruotsinkielisistä uusista virsistä (40 kappaletta) ja d) ruotsinkielinen verkkovirsikirja, valmistelevat työt.

Karjala-tietokantasäätiön tutkimusrekisterin tallennustyön loppuunsaattaminen 2017–2019. Säätiön tarkoituksena on ollut edistää Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan väestöä koskevan väestömateriaalin saamista tutkimusta palvelevaan käyttöön sekä edistää Karjalan väestöä koskevaa tutkimusta. Karjala-tietokantaan on tallennettu tietoja luovutetun Karjalan vuosien 1700–1950 kirkonkirjoista 1980 -luvun lopusta alkaen. Valmiin tietokannan kooksi on arvioitu 11,5 milj. henkilötietuetta ja vuoden 2016 lopun tilanteeksi on arvioitu 10,2 milj. tallennettua tietuetta. Tähän saakka tallennustyö on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavulla sekä useiden eri tahojen, mm. karjalaissäätiöiden lahjoituksilla ja toteutettu työllisyyshankkeena. Tämän toimintamallin jatkamiselle ei ole enää edellytyksiä. On arvioitu, että tallennustyön loppuunsaattamisen kustannukset ovat 1,3 milj. euroa (1 euro/tietue).

Nyt esitetään, että työn loppuunsaattamiseksi perustetaan kolmivuotinen erillishanke. Työn valmistuttua valmis tietokanta luovutetaan Kansallisarkistolle, joka vastaa jatkossa tietokannan käytettävyydestä. Tarkoitus on, että hankkeen rahoittamiseen osallistuisivat Mikkelin kaupunki (120 000 euroa), Suomen kulttuurirahasto (300 000 euroa), Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö (60 000 euroa), Karjalan kulttuurirahasto (100 000 euroa) ja opetus- ja kulttuuriministeriö (600 000 euroa). Kirkon keskusrahaston osuus olisi 120 000 euroa eli 40 000 euroa/v kolmen vuoden ajan.

Kertaluonteiset

Fokus ry hakee 35 000 euroa avustusta vuoden 2017 Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen teemaviikon 2017 toteuttamiseen ja viikon vieton edelleen laajentamiseen vuonna 2018. Tarkoituksena on hakea tukea myös ministeriöiltä, yksityisiltä säätiöiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta hankkeen kulujen kattamiseksi. Teemaviikon toimijaverkoston ja Fokus ry:n tavoitteena on luoda viikosta vuosittain toistuva ja näkyvä tapahtuma, joka antaa eväitä ja välineitä vuorovaikutukseen uskontojen ja myös katsomusten välillä. Tarkoituksena on vakiinnuttaa teemaviikko tulevien vuosien aikana maanlaajuiseksi uskontojen ja katsomusten välistä vuorovaikutusta edistäväksi teemaviikoksi, jolloin tapaamisten, tiedotuksen ja ruohonjuuritason toiminnan avulla viedään viestiä rauhanomaisen rinnakkaiselon ja yhteistoiminnan puolesta.

Kirkkohallitus puoltaa 35 000 euron avustusta.

Some-yhteistoimintahankkeet

Jatketaan yhteistyötä Nuori Kirkko ry:n kanssa lasten ja nuorten verkkopalveluiden kehittämisessä. Aiemmin tehty yhteistyötä Lasten Keskus ry:n ja PTK ry:n kanssa Lastenkirkko ja Jiipeenetti -verkkopalveluiden toteuttamisessa. Varaus tähän on 60 000 euroa. Avustukset on aikaisemmin maksettu toiminnallisen osaston budjetista.

Saamelaistyö

Rajaseututyöhön on varattu määrärahaa kirkolliskokouksen vuonna 1997 tekemän päätöksen mukaisesti. Inarin (saamelaispappi ja diakonissa), Muonion (saamelaispappi) ja Utsjoen (saamelaispappi) seurakunnille on suoritettu edelleen täysimääräinen korvaus palkkaus- ja muista kuluista, muiden seurakuntien osalta korvaus on päättynyt vuonna 2002. Vuonna 2005 uutena korvattavana menoeränä otettiin mukaan myös Utsjoen seurakunnan kirkkoherran palkkauskustannukset, jolloin Utsjoen seurakunta ei ole enää hakenut harkinnanvaraista avustusta. Vuodesta 2008 alkaen tältä menokohdalta ryhdyttiin rahoittamaan Oulun tuomiokapituliin sijoitettavan saamelaistyön hiippakuntasihteerin palkkauskustannukset.
Vuodesta 2013 alkaen tältä menokohdalta maksettiin lisäksi Enontekiön saamelaispapin palkkauskustannukset, jolloin Enontekiön seurakunta ei ole enää hakenut harkinnanvaraista avustusta.
Vuosille 2015–2017 on lisäksi varattu 10 000 euron vuosittainen määräraha saamenkielisen lapsi- ja nuorisotyön kehittämiseen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa.
Diakonia-ammattikorkeakoulu valmistelee uutena asiana yhdessä Utsjoen, Inarin ja Enontekiön seurakuntien sekä Sami sosterin kanssa ”Nuorten ja perheiden osallisuus ja hyvinvointi saamelaisalueella” -hankehakemusta. Hankehakemus jätetään syksyn 2016 hankerahoitushaussa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Mikäli hanke saa rahoituksen, sen avulla kehitetään seurakuntien välistä yhteistyötä, diakonista nuoriso- ja perhetyötä, vahvistetaan saamelaiskulttuuria sekä edistetään saamelaiskulttuurin ja suomalaisen kulttuurin välistä vuorovaikutusta ja paikallista yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on saamelaisalueella asuvien nuorten ja heidän vanhempiensa hyvinvoinnin, osallisuuden, työkykyisyyden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Hanke on kolmivuotinen. Kirkon keskusrahastolta haetaan hanketoiminnan tueksi 24 000 euron avustusta saamelaisalueen seurakunnille. Kirkkohallitus puoltaa avustusta; ehtona avustuksen maksamiselle on myönteinen hankerahoituspäätös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta.

Menokohdalle esitetään 494 000 euroa.