Kirkon keskusrahaston talousarvioon on aiemmin sisältynyt huomattava määrä ns. strategisia hankkeita, joiden rahoittamiseksi on laadittu alijäämäisiä talousarvioita. Kirkolliskokouksen tekemän päätöksen mukaisesti tarkoituksena on ollut käyttää aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää yhteisten, kaikkia seurakuntia tasapuolisesti hyödyttävien hankkeiden rahoittamiseen, jolloin ei synny painetta seurakuntamaksujen korottamiseen.

Vuosille 2017-2019 ehdotetaan seuraavia hankkeita:

 

Tuki Kipan asiakkaille

  • Kirkolliskokouksen marraskuussa 2013 tekemän päätöksen mukaisesti lisättiin Kirkkohallituksen talousarvioon 200 000 euroa vuosille 2014-2017 käytettäväksi henkilöstön palkkaamiseen tavoitteena helpottaa ja aikaistaa seurakuntien Kipan asiakkaaksi siirtymistä vuodelta 2017. Kipan johtokunta oli asettanut tavoitteeksi, että alkuperäisestä suunnitelmasta vuodelta 2017 siirtymistään aikaistaisi 30 % asiakkaista eli 37 asiakasta. Aikaistamistavoite saavutettiin.

  • Tukiprojektia esitetään jatkettavaksi vuoden 2019 loppuun tavoitteena prosessien kehittäminen seurakunnissa siten, että Kipan avulla saatavat hyödyt on mahdollista saavuttaa. Määrärahaa on käytetty henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden palvelujen rahoittamiseen.

 

Reformaation merkkivuosi

  • Hankkeen tarkoituksena on valmistella vuosina 2016 ja 2017 vietettävää reformaation merkkivuotta. Vuonna 2016 merkkivuoden kansalaisvaltuuskunta, päätoimikunta sekä keskeiset työryhmät ja verkostot jatkavat työtään ja merkkivuoden viettäminen käynnistyy 31.10.2016. Hankkeessa työskentelee vuosina 2016-2017 kokoaikainen projektisihteeri. Merkkivuoden painopiste on paikallistasolla seurakunnissa. Tavoitteena on edistää kirkon perustehtävän toteuttamista luterilaisesti ja ekumeenisesti sekä tehdä tunnetuksi kristinuskon ja luterilaisen reformaation merkitystä ja vaikutusta Suomessa. Lähtökohtana on siten perinteen ja tulevaisuuden sekä nykyisen suomalaisen kontekstin yhdistäminen. Tähän pyritään reformaation teemojen monipuolisen käsittelyn, ekumeenisen yhteistyön sekä esimerkiksi kouluyhteistyön kautta.

  • Reformaation merkkivuoden näkyminen mediassa ja sosiaalisessa mediassa edellyttää panostuksia valtakunnalliseen viestintään. Vuonna 2017 vietettävä Suomi 100 -juhlavuosi alahankkeineen lisää viestinnän tarvetta.  Jo olemassa olevien, merkkivuotta varten laadittujen verkkomateriaalien levittäminen seurakuntiin, kouluihin ja muille tahoille edellyttää lisäpanosta viestintään. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen edellyttää aktiivista ja suunnitelmallista toimintaa sekä laadukasta materiaalia sosiaalisessa mediassa. Rahoitusta tullaan suuntaamaan päätoimikunnan ohjaamana toimiin, jotka tukevat valtakunnallista näkyvyyttä ja jo olemassa olevien materiaalien vaikuttavuutta.

  • Reformaation teemoja lähestytään tulevaisuuden näkökulmasta ja niille pyritään saamaan näkyvyyttä koko Suomessa. Toteuttamistapa perustuu paikalliseen yhteistyöhön.

  • Reformaation merkkivuosi liittyy Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen niin, että molemmat saavat siitä lisäarvoa. Kirkkomme toimii yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa. Näin vältetään päällekkäisyydet reformaation muiston ja itsenäisyyden juhlavuoden viettämisessä.

 

Kirkon tulevaisuuskomitea

  • Kirkolliskokouksen asettama Kirkon tulevaisuuskomitea jättää mietintönsä kirkolliskokoukselle syksyllä 2016. Kirkolliskokous aloittaa sen käsittelyn marraskuun istunnossa 2016. Käsittely jatkuu vuoden 2017 istunnoissa.

  • Määrärahalla varaudutaan tulevaisuuskomitean mietinnöstä ja kirkolliskokouksen toimeksiannosta aiheutuviin selvityksiin ja mahdollisiin lainsäädäntötoimiin.

 

Varautuminen SOTE-ja maakuntauudistukseen

  • Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille 1.1.2019, jolloin 18 uutta maakuntaa aloittaa toimintansa. Uudistuksen tavoitteena on, että maakunnat määrittelevät palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan alueellaan. Maakunta voi myös tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa esimerkiksi muiden palvelutuottajien kanssa.

  • Tuleva SOTE-uudistus ja siihen liittyvä maakuntauudistus tulee vaikuttamaan seurakuntien toteuttamien ja ylläpitämien palveluiden toteuttamiseen ja yhteistyöverkostoihin. Seurakuntien, seurakuntayhtymien ja muiden etenkin ns erityistyömuotoja toteuttavien yhteistyöverkostojen on päivitettävä toiminnan järjestämistä koskevat sopimuksensa uusien maakuntien vastaavien toimijoiden kanssa. Asiassa tarvitaan tukea malli- ja puitesopimusten laatimisessa sekä kirkon kentän toimijoiden koordinoinnissa.  Sote-uudistuksella saattaa olla myös heijastusvaikutuksia kuntarakenteisiin ja sitä myötä seurakuntarakenteisiin sekä mahdollisesti myös hiippakuntajakoon.

  • Hankkeessa seurataan ja arvioidaan SOTE- ja maakuntauudistukseen vaikutuksia seurakuntien ja seurakuntayhtymien toimintaan ja tuetaan kirkon ja seurakuntien toimijoiden verkostoitumista uusien yhteistyökumppanien kanssa. Hankkeessa seurataan myös uudistuksen vaikutuksia kuntarakenteiseen ja seurakuntarakenteisiin. Samalla seurakuntien muutosvalmiutta pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan. Hanke myös pohtii uuden maakuntajaon vaikutuksia nykyiseen hiippakuntajakoon ja sen tarkoituksenmukaisuuteen.