Kirkkohallitus hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Suurin osa Kirkkohallituksen työstä on luonteeltaan sellaista, että sillä ei lähtökohtaisesti ole suoranaisia vaikutuksia lapsiin. Hallinnollisessa päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointi on suurelta osin tapahtunut jo asioiden käsittelyn aiemmissa vaiheissa, koska nykyisen ohjeistuksen mukaan lapsivaikutukset arvioidaan siinä vaiheessa, kun asiaa ensimmäisen kerran käsitellään.
Toisaalta Kirkkohallituksen eri osastojen toiminnalla on usein välillisesti vaikutuksia lapsiin. Tällöin on kyse erityisesti perhe- ja kasvatustyön kysymyksistä, joissa tavoitteena on usein lasten aseman ja osallisuuden vahvistaminen kirkon ja sen seurakuntien toiminnassa (esimerkiksi 10-14 -vuotiaiden seurakuntalaisuuden kehittäminen, rippikoulusuunnitelma, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmatyöskentelyyn osallistuminen).
Sähköisiä asiointipalveluja kehitettäessä ensisijainen tavoite on mahdollistaa lapsen liittäminen kirkkoon verkkopalvelua käyttäen. Palvelun arvioidaan edistävän lapsen mahdollisuuksia seurakuntayhteisöllisyyteen. Myös lainsäädäntöhankkeissa pyrkimyksenä on erikseen tutkia, onko säännösmuutoksilla vaikutuksia lapsiin.
Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2017 ei sisällä yllä kuvatun lisäksi sellaisia esityksiä, joilla olisi suoranaisia vaikutuksia lapsiin.
